Lyhyt kertomus suuresta Britti-Rallimatkasta (1999)

Kesäkuussa 1999 minä aloitin matkani savolaiseen Atraimen leirintäalueelle Riistavedelle, Kuopion lähelle. Tosin pistäydyin perheemme kesämökillä ensin.

Ajoin niin yhtäjaksoisesti pitkin viitostietä, että pyllyni pääsi puutumaan kunnolla perhekalleuksiani myöten. Ennillähän on tiukka 17 hampaan eturatas, siksi kone tärisee yli 90 km/t vauhdissa. Pidin taukoja vain kaupungeissa kuten Lahdessa, Heinolassa, Mikkelissä ja Varkaudessa. En kerkennyt pitää taukoja Kuopiossa, koska Riistavesi on aivan Kuopion takana. Taukojen väli on noin sata kilometriä. Pitäisi pitää taukoja mielellään joka 30-50 kilometriä, niin ajaja ja ajokki säästyisivät rasituksilta.

Kerran varkautelaisilla liikennevaloilla minä pysähdin ja seisahdin hieromaan pyllyäni. Vieressä olevan kuorma-auton kuski ja vierustoveri ratkesivat nauruun. Minä hymyilin takaisin viestittääkseni "Pitäkää hauskaa"!

Perillä oli riemukasta jälleennäkemistä motoristiystäviemme kanssa. Sää oli aivan loistavaa, aurinko poratti kuumasti. Oltiin keskellä kauneinta Järvi-Suomea laajalla Savonmaalla. Kaikenlaista hullunhauskaa tapahtui.Tosin jotkut liikaa nauttineet sammuivat kesken kaljanjuonnin ja kaatuivat selälleen penkiltä. Koivet osoittivat kohti taivasta, ihan sananmukaisesti. Kerran silmieni edessä tapahtui tappelu. Joku nuorehko aurinkolasinen salskea nuorimies heitti jotakin lokaherjaa vanhalle partasuulle, joka suuttui ja ampaisi pystyyn kaataen pöydän säpäleiksi. Siitähän seurasi tappelu. Toiset yrittivät lopettaa nujakoinnin pitämällä taisteluparia kiinni. Tosin partasuun onnistui lyödä nuorenmiehen mustat lasit lentämään irti tämän naamasta ja veri lensi samalla. Nuorukainen ei ollut moiskiskaan, vaan naureskeli ivallisesti edelleenkin. Lopulta joku mies nosti ilmaan partasuun, joka potkiskeli jalkojaan, niin että sandaalit lensivät. Tappelu loppui siihen.

Loppuilta sujui rauhallisesti siiderin, grillin ja saunan merkeissä. Seuraavana päivänä kotimatka sujui rauhallisemmin, vain 70km/t nopeudella, jotta tärinä ei rasittaisi minua. Matkaseurana oli joku mies, jolla on 350cc Triumph Twenty-One. Ihan hyvin meni. Pikkuviat, kuten öljyputkien vuodot tai päälampun irroittelu, eivät vaivanneet meitä. Pidimme taukoja useimmin kuin menomatkalla.

Jälkeenpäin minulla oli tosi kipeä pylly vielä pari päivää suuren matkan jälkeen!

Matias

Pääsivu

Tietoa

Kerho

Tapahtumat

Arkisto

Kuvat

Tarinat

Ilmoitukset